Wednesday, December 31, 2008

Luontopäiväkirjan vuosi 2008 - Varrio Nature Diary year 2008

Värriön Luontopäiväkirjaa luettiin verkossa (sivuja ladattiin) vuoden 2008 aikana yhteensä 87,154 kertaa (katso kuukausittain laskettu kuva, vihreä pylväs kertoo sivulatauksen kokonaismäärän). Vuonna 2007 vastaava lukema oli 48,067 kertaa. Jälleen huippukuukausi oli joulukuu: lukukertoja oli 12,231 (edellisenä vuonna 5,743). Vuoden ja kaikkien aikojen vilkkain päivä oli 28.12.2008. Luontopäiväkirjan sivuja ladattiin silloin 875 kertaa.

Kiitokset ja Hyvää Uutta Vuotta kaikille Luontopäiväkirjan lukijoille !

In 2008 Varrio Nature Diary had altogether 87,154 page loads (see the graph). In 2007 the corresponding data was 48,067 page loads. December was again the top month: 12,231 page loads (previous year 5,743). The most active day in 2008 and in the history of the Nature Diary, was 28 December 2008. The pages were loaded 875 times.

Best thanks and wishes for the Happy New Year of 2009, to all our readers !



Talvimyräkässä vaihtuu vuosi / The last day of the year was stormy

Uuden vuoden aatto alkoi lumitöillä myös SMEAR -asemalla (k JS). Sisään päästyämme tarkistettiin kyvettien toiminta, suoritettiin päivittäinen veden tyhjennys kompurasta (k JK) ja kirjattiin tehdyt työt päiväkirjaan (k JS).












Lumipyry saavutti puiston eilen illalla. Päivän mittaan se on voimistunut ja niinpä klo 17.30 aseman mittapisteessä oli lunta jo 57cm. Lämpötilassakin tapahtuu, klo 8.00 -5,9 ja klo 17.30 -9,5.



Asema lumipyryssä (JS)










MUKAVAA UUTTA VUOTTA!
t. Aseman väki

Värriön luonnonpuiston linnut 2008 - Birds of Varrio Nature Reserve in 2008

Värriön luonnonpuistossa havaittiin vuonna 2008 yhteensä 79 lintulajia (klikkaa kuvaa isommaksi). Lukumäärä on pienempi kuin viime vuoden 88 lajia.  Havainnoinnin tiheys ei ole pudonnut samassa suhteessa; pudotus kuvaa kylmää kesää 2008. Eräitä eteläisempiä lajeja lienee jäänyt saapumatta Värriön tunturiseudulle asti.

Vuoden mielenkiintoisin laji oli idänuunilintu. Sen havaitsi Petri Piisilä 19.6.2008 Sauoivan kurulla. Edellinen havainto on vuodelta 1992.

Harvinaisuus Värriössä on myös käenpiika. Teuvo Hietajärvi havaitsi sen 25.5.2008 Ylinuortin varressa, ns. rajan sillan alapuolella. Edellinen havainto on vuodelta 2003.

Yllättävä talvihavainto saatiin puistoon pysähtyneestä merikotkasta 10.12.2008 (ks. Luontopäiväkirjan merkintä). Aikaisemmat merikotkahavainnot ovat kaikki ylilentävistä yksilöistä.

Harvinaisuus sinipyrstö havaittiin taas. Tällä kertaa se löytyi 16.6.2008 Hirvasjoelta; havainnon tekivät lintukartoittajat Sami Luoma ja Ilkka Kuvaja.

Vuonna 2008 jäimme kaipaamaan yllättäen kiirunaa. Tosin sitä ei Sauoivan korkeimmilta kivirakoilta käyty etsimässäkään. Värriötunturin kiirunat lienevät päätyneet tunturihaukan ravinnoksi, kun kiirunan kanta ja lisääntyminen ovat muutenkin olleet pari vuotta heikot.

Myös kurki jäi nyt näyttäytymättä, samoin mustaviklo sekä petolinnuista varpushaukka.

(taulukko oikealla on päivitetty 14.1.2009, kun Petri Piisilä ilmoitti seuraavat kaksi lisälajia: 22.4.2008 piekana Sauoivalla ja 19.6.2008 tuulihaukka Sauoivan muristalla).




Tuesday, December 30, 2008

Ottaako hömötiainen lapintiaisen paikan? - Does Willow tit replace Siberian tit?

Mahdollisen ilmaston lämpänemisen myötä lapintiainen näyttäisi vähenevän Värriön luonnonpuistossa (ks. blogimerkintä 28.12.2008). Vastaavasti hömötiaisen voisi ajatella ottavan luonnossa sen paikan.

Juuri näin näyttäisi olevan tapahtumassa Värriössä. Hömötiainen oli harvinaisuus vielä 1980- ja 1990-luvuilla. Tällä vuosikymmenellä se on ilmaantunut paitsi tutkimusaseman talviruokinnalle, myös piste- ja sarkalaskentalinjoille. Vaikka se on niillä havaittu vasta yhteensä kuusi kertaa, havainnot keskittyvät selvästi viime vuosiin.

Piste- ja sarkalaskentojen yhteisistä havainnoista johdettu hömötiaisen runsaus Värriön luonnonpuistossa on (2008 kesäkuussa) yhteensä 29 paria. 

Along with the expexted climatic warming it may be assumed that the arctic tit species Parus cinctus (Siberian tit) will diminish, and the more southern relative, Willow tit will fill the empty niche. Although the observations are still pretty meagre, this phenomenon seems to be happening. Based on point and block count of Varrio Research Station Siberian tit population is on a decreasing trend (see blog posting of 28 December 2008). Willow tit was a rarity in 1980s and 1990s. In 200s it has been counted six times - rather seldom, butt all the observations concentrate in later years.

Based on combined point and block count data the estimated size of Willow tit population in Varrio Nature Reserve is 29 pairs (June 2008 level).

Labels: ,


Vuoden viimeisiä mennään

Aamusäillä mittari näytti pikku pakkasta, -1,2. Puolipilvinen taivas ja heikohko tuuli olivat tykönä, kun keskiviikon sijasta poikkeuksellisesti jo tänään hiihdettiin pitkälumilinja. Vuorossa oli lumen syvyyksien ja jälkihavaintojen ohella myös lumen tiheyden mittaus (k JK). Lumen tiheys mitataan 14:sta pisteestä lumilinjalta ja se suoritetaan joka toinen viikko. Mittauspisteet on sijoitettu erilaisiin lumen kertymämaastoihin esim. tunturipaljakkaan, suoperäiseen maastoon, mäntykankaalle jne. Vastaavasti lumen syvyyden mittauspisteitä on 200. Tänään lumipeitteen paksuus niissä vaihteli 17 - 65cm:iin. (Aseman mittapisteessä lumen syvyys oli 34cm.)




Jälkihavaintoja lumilinjalta saatiin seuraavista lajeista: (metsä)jänis, poro, hirvi, riekko, lumikko, kärppä (k JS), näätä ja kettu. Kuulohavaintona lisäksi korppi.








Klo 15.30 aikaan mittakepillä 182 näkyi etelän suunnalla kirkas valopiste (k JK).
Kyseessä taitaa olla Venus planeetta.

Monday, December 29, 2008

Tapahtui 29.12.


Aamuyöstä kettuystävämme oli aseman pihassa (k JK), kun Juhalle tuli tarve poiketa asioilla. Luottavaisena repolainen asettui sitten oikein havainnoimaan tapahtumia ja ehti siinä samassa poseeratakin kameralle.


Päivän lämpötila oli jo aamusta alkaen plussan puolella. Illlalla alkoi pakastaa. Päivän ylimmäksi arvoksi tuli 2,0 ja alimmaksi -0,8. Leuto ja tuulinen sää tiputti puista loputkin tykyt. Iltapäivällä taivas alkoi luoda nahkaansa ja niinpä pilviverhon takaa paljastuikin sitten hieno punertava sävyinen taivaanranta, asema (k JS) ja Kuutsjärvi (k JK).







Sunday, December 28, 2008

Lapintiainen vähissä, ja näyttää vähenevän - Siberian tit (Parus cinctus) diminishing



Lapintiainen on ilmastonmuutoksen kannalta Lapin tärkeimpiä tunnuslajeja. Sen voisi olettaa vetäytyvän yhä pohjoisemmaksi, mikäli ilmasto lämpenee. Tuskin lapintiainen kylmää hakee. Etelämpää levittäytyvä hömötiainen ottanee ekosysteemissä vain sen paikan.  

Vaikka lapintiainen näyttäytyy Värriön tutkimusaseman talviruokintapaikalla säännöllisesti, se on luonnonpuistossa verraten vähälukuinen laji. Se on havaittu vuodesta 1985 pistelaskennoissa 0-4 kertaa vuosittain (vasen kuva).  Sarkalaskennoissa (oikea kuva, vuodesta 1989) se havaitaan 0-2 kertaa vuodessa.

Molemmissa laskennoissa havaintotiheys alenee, ja vaihtelusta huolimatta havaintosarjojen aleneva suunta on merkitsevä (pistelaskennoissa 95:n ja sarkalaskennoissa 96 prosentin todennäköisyydellä). Näistä sarjoista laskettuna Värriön luonnonpuiston lapintiaisen pesimäkanta (kesäkuussa 2008) on vain 38 paria.

Lapintiainen on Värriön luonnonpuistossa silmiin pistävän ja korvin kuultavan vähäinen juuri pesimäaikaan. Syksyisin liikkuvien lapintiaispoikueiden perusteella kannan voisi olettaa olevan suurempikin. Vähenevä kanta kertoo kuitenkin sen, että poikueista kuolee talven aikana miltei jokainen yksilö seuraavaan pesimäkauteen mennessä.

Lapintiaisen mahdollinen pitkäaikainen vähenemä Värriön luonnonpuistossa on merkittävä ilmaston muutoksen tunnus, jonka mittausta kannattaa ylläpitää tutkimusaseman vuodesta toiseen suorittamin lintulaskennoin. Nyt lintulaskennat kattavat vielä verraten lyhyen jakson luonnonpuiston historiassa.

Siberian tit (Parus cinctus) is one of the most important indicator species for the possible warming climate in Finnish Lapland. As being arctic species, Siberian tit is expected to diminish along with the increasing temperatures.

Were this the reason, or something else, the population of Siberian tit is indeed decreasing in Varrio Nature Reserve. This happens both based on on point count (leftmost graph) and block count (graph to the right). The decreasing trend is also statistically important, at probability level of 95 per cent in point count and at 96 per cent in block count.

Based on the regular counts the 2008 population of Siberian tit in Varrio Nature Reserve is estimated at only 38 pairs (in June).

Labels:


Saturday, December 27, 2008

Porojen päivä / Day of reindeers

Värriöojan jängällä on nähtävissä vielä pidempi pätkä vanhaa poroaitaa. Nykyään puuaidat on yleisesti jo korvattu lanka-aidoilla - niin kuin tässäkin tapauksessa. Kyseinen Värriojan jängän läpi kulkeva poroaita toimii myös paliskuntien välisenä raja-aitana ja kulkee osan matkaa Salla-Savukoski kunnanrajaa pitkin.






Kuvassa Salla-Savukoski kunnanrajaa Härkätunturista kohden Nuorttitunturia. Oikealla näkyy Värriö I mastoineen.

Värriö III paljakassa oli porotokka. Myöhemmin iltapäivästä porotokka löytyi myös Saunmurustalta.








Riekkoja nähtiin mukavasti, ensin pari lintua ja myöhemmin vielä kolme. Olivat tunturikoivikossa ruokailemassa. Lisäksi päivään mahtui kotkahavainto (tod. näköisesti maakotka) ja korppejakin lentää liihotti kaamoksen valoissa.

Poropäivän päätti päivälliseksi tarjoiltu poronkäristys.
JS

Friday, December 26, 2008

Tapanina havaittua

Aamuyön tunteina tuuli alkoi menettää mahtiaan ja aamulla siitä oli muistona enää oikeastaan aseman pihassa lumikinoksia. Päivän aikana sää vaihteli pilvisen ja selkeän välillä nopeaan tahtiin.

Tänään kävimme keräämässä havaintoja etelän suunnalla. Tyynessä, pikku pakkasessa ja hienoissa valoissa oli vaihteeksi erinomaisen lystikästä tehdä myös fyysisesti töitä (vrt. eilinen).









Päivän havaintoina kaksi ukkometsoa (k JK), lapintiainen ja korppi sekä tokka poroja Vedenjakajalla (k JS). Lisäksi löytyi tuoreita riekon, jäniksen, kärpän ja näädän (k JS, näätä tullut kohden kameraa) sekä eiliset hirven jäljet.

Lämpötila oli koko päivän vähän pakkasella, aamuyöstä käynyt nollan yläpuolella. Kuvassa (JK) aseman säähavaintopisteen pääte.

Thursday, December 25, 2008

Tuulinen joulupäivä / Windy Christmas Day

Sää muutui yön aikana. Aseman väen herätessä joulupäivään tuuli ulisi jo nurkissa ja lumi pöllysi pihassa.


Tänään oli vuorossa, torstaiseen tapaan, lyhyt lumilinja, joka alkaa Kuutsjärven W puolelta ja nousee Värriö I (k JS) yli päätyen Värriö I ja II satulaan.





Lumen syvyyksien lisäksi linjalta mitataan tietyiltä mittakepeiltä maan- (k JK) ja lumenpinnan sekä 150cm:n korkeudelta (k JK) lämpötilat.


Päivän eläinhavaintojen lista jäi hyvin lyhyeksi. Rakitsanjängän reunakuusikossa törmättiin tikkaan. Käpy- tai pohjantikka etsiskeli suuhun pantavaa varsin järkevästi tuiskulta suojassa kuusen sisässä (k JS). Kuusen viereen suksittaessa tikka lopetti naputuksensa ja jäi todennäköisesti tarkkailemaan tilannetta, koska emme havainneet sen poistuvan tuiskuun. Muita päivän havaintoja olivat jäniksen ja porojen jäljet, hiljaista siis oli.




Illan mittaan tuuli on vain voimistunut. Klo 20.00 säiden oton yhteydessä tuulen voimakkuus aseman säämittauspisteessä oli 6bf eli 11-14 m/s ja lämpötila -4,0.

Wednesday, December 24, 2008

On jouluyö, sen syvä rauha - It is Christmas night, the deep peace floats into my heart



On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen
ja sanaton on sydämeni kieli ...

On jouluyö ja lumihuntuun pukeutunut maa,
kun yhtä puhdas itse olla voisin ...

On jouluyö, sen syvä rauha rauha leijuu sisimpään
kuin oisin osa suurta kaikkeutta ...

(Otteet Vexi Salmen joulurunosta "Sydämeeni joulun teen", levyttänyt ensimmäisenä Vesa-Matti Loiri, 1988, alkuperäinen levytys Youtubessa


Öinen kuva Kuva Värriötunturista pohjoiseen, keskellä SMEAR-mittausten Kotovaara, taustalla Nuorttitunturi.


Rauhallista Joulua ja Riemukasta Uutta Vuotta Luontopäiväkirja lukijoille

toivottaa Värriön tutkimusaseman väki

*****

It is Christmas Night, the deep peace floats into my heart
I feel like being part of the infinity (eternity, universe) ...

(Finnish Christmas poem by Vexi Salmi, sung by Vesa-Matti Loiri , also in Youtube)


Night time photo North of Varrio fells; in the middle the Kotovaara hill of SMEAR-station, Nuortti fell in the distance. 


Merry Christmas and Happy New Year,
to the readers of Varrio Nature Diary

wishes the staff of Varrio Research Station



Joulupukkia odotellessa

Jouluaatto asemalla ei töiden osalta poikkea juuri normaalista.












Tänään, keskiviikkoiseen tapaan, vaihdettiin Värriö I säähavaintokoppiin piirturin paperi (k JK) ja hiihdettiin pitkä lumilinja. Kuva (JS) Värriö I laelta, josta lumilinja alkaa. Lumilinjan jälkihavaintoina poroja, kettu, jäniksiä, näätiä ja riekkoja. Kotovaarasta saatiin myös näköhavainto riekosta.

Päivän aikana sateli lunta ja lämpötila nousi muutaman asteen aamusta - aseman säähavaintopiste klo 16.00 näytti -4,3.



Ja olihan se Joulupukkikin poikennut asemalla ...
(k JS)








HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA luontopäiväkirjan lukijoille,
t.Värriön tutkimusaseman väki

Tuesday, December 23, 2008

Aatonaattona

Sää muuttui tänään aamusta alkaen selkeämmäksi ja samalla aseman säähavaintopisteessä (352m m.p.y.) alkoi lämpömittarissa lukemat muuttua, klo 8.00 aseman lämpömittari näytti -6,3 ja päivän alin lukema oli -12,4. Ainijärven rajavartioston pihassa (n.275m m.p.y.) lämpömittarissa oli puolen päivän aikaan -15 ja Nuorttiaavan (k TH) säähavaintokopin mittari (260m m.p.y.) puolestaan näytti samoihin aikoihin -19. Kylmä ilma raskaampana "valuu" painanteisiin.






Rakitsanjängän, Värriö I E -puolella (k JS), hiihtolenkin havaintoina korppi ja jäniksen jälkiä, joita "peitti" eilinen vähäinen lumisade. Myös ketun jäljet nousivat asemalta päin V I rinteeseen.
Tänään ei kärppää eikä kettua tavattu aseman pihasta. Yöllä kettu oli kyllä käynyt. Sen sijaan oravia oli kolme ja lapintiaisia (väh. kaksi) aseman ruokinnalla. Myös kuukelit poikkesivat hakkaamaan kärpälle eilen laitettua läskiä.





Muutaman päivän takainen suojasää ja tuulet eivät ole pudottaneet puistossa kaikkialta tykkyjä, vaan suojaisemmissa paikoista löytyy vielä satumaista metsää.
Kuva (JK) Rakitsanjängän E -puolen kuusikosta.




Monday, December 22, 2008

Uusi tuttavuus / A new friend


Kun kettu on ollut poissa, niin muut eläimet ovat uskaltautuneet aseman pihapiiriin. Jänis oli käynyt saunarannassa yöaikaan pyöriskelemässä ja myös kärppä (Mustela erminea) oli jättänyt kovasti jälkiä asemarakennuksen seinustalle. Sitä olivat kiinnostaneet kettua varten jätetyt lihapalat, jotka se oli vienyt piiloon.

Kärppä oli liikkeellä myös puolenpäivän jälkeen. Janne hoksasi sen keittiöstä, ja kipin kapin suoriuduttuamme kuvapyssyjen kans ulos, pääsimmekin tykittämään sitä kolmelta kulmalta. Pikku vieras oli kuin kotonaan kanssamme, ja kärppäfanin tarjoamat makkarasiivut saivat sen ottamaan niitä jopa suoraan kädestä. Pitkän tovin kannettuaan S-kaupan viimeisen myyntipäivän ylittänyttä tuotetta (laillista?) talon alle jemmaan, kärppä ilmeisesti kyllääntyi ja kyllästyikin touhuun. Taisi jäädä nukkumaan syötyään vatsansa täyteen. Toivottavasti se ei nyt sitten kuole janoon.

Kettukin ilmestyi iltapuoleen neljän maissa pihalle. Saikohan avoimen ikkunaluukun kautta ulkoilmaan levinnyt käristyksen tuoksu sen houkutelluksi paikalle? Kettukin sai jotain lihaisaa syödäkseen.


Eilinen päivä merkittiin vuoden pimeimmäksi luontopäiväkirjaan, mutta tänään taisi olla vieläkin pimeämpää. Niin paksuja olivat pilvet tänään. Pakkasta oli 4-5 astetta ja tuulta ei juuri tuntunut.



Kuvat järjestyksessä TH, Janne Svärd ja Juha Kaistila.

Sunday, December 21, 2008

Vuoden pimein päivä / The shortest day of the year

Vuoden lyhyin päivänpuoli vaaleni pilvisenä. Tuuli oli heikkoa, mutta lunta sateli hieman vasta iltapäivällä. Luxit olivat vähissä, niin kertoi kameran valotusmittarikin.

Haaskakummussa oli hirviparitsa kuljeskellut eilisten jälkieni päältä ja jääneet makuulle harjun päälle. Sieltä niillä oli hyvä näköala ympäristöön, mutta itse ne olivat piilossa. Näin tässäkin emä oli ottanut huomioon vasan turvallisuuden. Ne karkasivat minua ja näin ne alempana sekametsässä.

Eilinen metsopari oli muuttanut lähes Haaskakummun lakeen n. 400 m eilisestä paikasta. Ne istuskelivat ja hakoivat mäntyjen latvoissa lähekkäin.

Kuvaillessani tunturin rinnettä kuulin "vonkuvaa suhinaa" n. 11. aikaan. Katsoin äänen suuntaan. Ukkometso tuli liitämällä pääni yli ja istahti muutaman kymmenen metrin päähän harjun lakimännyn latvaan (k). Se oli varmaankin toinen metsoista, ja tuli etsimään parempaa ruokailupaikkaa (ilm. muuten sama kuin ed. päivän alakuvassa). Vähän ajan päästä se alkoikin syödä neulasia, kunnes vaihtoi taas puuta. Nyt se lensi toisen metson luo samaan puunlatvaan (k).








Metsot seurasivat tarkkaan tapahtumia ympärillään. Esim. korpit kiinnittivät niiden huomion ohi lennellessään ja äännellessään. Syytä onkin olla tarkkaavainen, sillä vanha maakotka lähti tunturin rinteestä lentoon etelämpänä (k).








Tunturin päällä oli iso porotokka kaivamassa jäkälää ja makoilemassa (k). Niitä oli 2-300 yksilöä ja olivat aika kesyjä.

Kuivahaaran latvoilla oli vanhemmat saukonjäljet. Jäljet johtivat latvapurolle. TH

Saturday, December 20, 2008

Elämää kaamoksessa / Life in polar night


Keskitalvi on Lapin luonnossa hiljaista aikaa, varsinkin viime kesän jälkeen. Joskus luontohavaintoja voi tulla suhteellisen paljonkin, kuten tänään.

Hieman pakastui eilisestä ja tänään oli 1-2 astetta miinuksella, iltaa kohti kirkastui ja pakastui lisää. Lumen määrä aseman kepissä oli aamulla 35 cm. Lumi oli tiivistynyt, niin että oli hyvä hiihto- ja kelkkakeli.
-----
Kotovaarasta löytyi urpiaisia, riekko ja koppelo aamupäivällä. Koppeloita ei olekaan juuri näkynyt. Tämä lintu (k) hakoili puolimännyssä melko lähellä Smear-asemaa.

Haaskakummussa (maisemakuvassa etualalla) sitten oli vielä mielenkiintoisempaa. Ensin komea ukkometso (k) hakoili klo 13 aikoihin koillislaidalla. Laessa istui jalo haukka männynlatvassa. Se päästi ottamaan tunnistuskuvat itsestään, ennen kuin heittäytyi siivilleen - tunturihaukka (Falco rusticolus), mahdollisesti naaras kuvista päätellen (k).

Haukka tarkensi katsettaan puussa ollessaan eteenpäin muutamaan otteeseen. Siltä suunnalta löytyikin 2 ukkometsoa tunturimännyistä n. 300 m päästä (alakuvassa toinen kupu täynnä). Haukka ei kuitenkaan hyökännyt niiden kimppuun, ehkä saalis oli hieman liian iso.











Tunturihaukka on kyllä tappanut ukkometsonkin, sellainen tapaus on todettu Lapin luonnonpuistossa Venäjän puolella. Ilmeisesti haukka on ollut isompi naaraslintu, vaikka sillekin vanha urosmetso on yleensä ylisuuri saalis.

Värriö 1. pohjoispuolella oli vielä yksinäinen riekko. Jäljistä päätellen lintuja oli 2.

Remonttimies Olli Värriö näki päivällä 2-3 kärppää kuusikossa polanteen varrella veräjältä länteen päin. Aika erikoista, mutta mies oli varma siitä, että elukoita oli ainakin 2. TH

Labels: , , , ,


Saammeko ahman takaisin? Do we get the wolverine back?


Ahma oli Värriön kairan alkuperäisiä eläimiä. Se on alueella pesinytkin, viimeksi Värriö viitosen ja Härkätunturin välisessä maastossa.

Pitkällä lumilinjalla ahman laskettiin alkuvuosina (1968-1974) vuosittain. Vuodesta 1980 alkoi kuitenkin 12 vuoden jakso, jolloin yhtään ahman jälkeä ei tavattu.

Sitten seurasi 10 vuoden jakso jolloin ahmoja tavattiin silloin tällöin. Vuosina 2002-2007 oli taas viiden vuoden jakso, jolloin ahma ei lumilinjaa ylittänyt. Kevättalvella 2008 ahma ylitti lumilinjan taas 3 kertaa (kuvasta puuttuvat vielä syystalven 2008 havainnot).

Saammeko ahman Värriön luonnonpuistoon takaisin? Pelkästään tilastotiedettä tarkastellen näin olisi käymässä, koska aallonpohja on jo ohitettu. 

Wolverine (Gulo gulo) was the original predator in Varrio Nature Reserve. Until 1974 its track was observed regularly in Varrio Research Station long snowline monitoring (see the graph, number of counted tracks per annum). 

In 1980s we experienced a period of 10 years when no wolverine tracks were seen. Since the beginning of 1990s the wolverine seems to be on a returning trend, at least if we study the situation merely on a statisctical ground.
 
 

Friday, December 19, 2008

Kaamosta rinnassa / Deep in the polar night


Jouluiset terveiset Korvatunturinmaasta miehiltä, joilla ei päätä palele! Kova tuuli, joka on puhaltanut koko päivän räntäsateen kanssa, ei pääse puremaan, kun on hyvä suoja. Kaamosvalokaan ei häikäise sitä, joka on varautunut. Eikä tarvitse olla peloissaan siitä, ettei jouluna lunta riitä. TH



Thursday, December 18, 2008

Kuukkelin kanta vakaa - Population of Siberian jay is stabile

Vaikka kuukkeli on Itä-Lapin erämaassa retkeilevälle ja tulistelevalle näkyvä lintu, se tavataan verraten harvoin piste- ja sarkalaskennassa. Yhteensä kuuden linjan (kolme piste- ja kolme sarkalinjaa) otannassa se havaitaan vain keskimäärin kolme kertaa vuodessa (kuva oikealla, 17 vuoden havainnot).

Tämä havaintotiheys vastaa kuukkelin populaatiota 91 kuukkeliparia Värriön luonnonpuistossa. Kanta vaihtelee, mutta on vakaa: ei kasva eikä vähene.

Alemman kuvan kuukkelipari tarkkailee tutkimuksia SMEAR-mittausasemalla.

Although Siberian jay (Perisoreus infaustus) is a visible bird for hiker or hunter in East Lapland wilderness, it is observed in point and block monitoring lines relatively seldom, on average only three times a year (the graph in right, 17 years observations).

This observation density corresponds to population of 91 Siberian jay pairs in Varrio Nature Reserve. The populaion is stabile: fluctuates but does not increse nor decrease.

The Siberian jay couple in the lower photo follows SMEAR-research in Kotovaara hill.

This page is powered by Blogger. Isn't yours?