Sunday, January 29, 2012

Värriön kasvukaudet pitenevät - The growing seasons in Varrio get longer



Värriön tutkimusasemalla kasvukausia on seurattu vuodesta 1975 osana metsänrajan mäntytutkimuksia. Pohjoinen metsänraja ja Värriön luonnonpuiston korkea vedenjakajamaa sopivat tällaiseen tutkimukseen hyvin. Vuosien väliset vaihtelut ovat täällä jyrkempiä ja vaihtelun aiheuttamat mäntyjen kasvumuutokset selvempiä kuin Etelä-Suomen talousmetsäalueella.

Metsä kasvaa sitä paremmin, mitä pitempi on kasvukausi. Metsäluonto mittaa kasvukauden alkamista, etenemistä ja pituutta hieman eri tavalla kuin ihmisen kello tai päivyri. Puiden kellon nopeutta vauhdittaa lämpötila. Biologisen ajan yksikkönä käytetään astepäivää (dd, degree days) eli tehoisan lämpötilan summaa.


Astepäivien laskuri pyörii seuraavasti. Kun vuorokauden keskilämpötila on vain viisi astetta tai alempi, puiden aika ei juokse ollenkaan eikä kasvua tapahdu. Kun vuorokauden keskilämpötila on kuusi astetta, päivyri pyörähtää yhdellä astepäivällä. Kun lämpötila on seitsemän astetta, astepäiviä kertyy kaksi kappaletta, kahdeksassa asteessa kolme ja niin edelleen.


Ilmiön selitti ensimmäisenä ranskalainen meteorologi
 De Reamur vuonna 1735. Suomessakin kasvukauden pituutta on mitattu tällä menetelmällä jo kymmeniä vuosia.

Värriössä pitkäaikaisin lämpötilan data (1.1.1975 lähtien) tulee aseman pihalla sijaitsevasta ilmatieteen laitoksen automatisoidusta sääkopista. Lämpötila myös luetaan ja kirjataan kolme kertaa päivässä. Datasta lasketaan päivän keskilämpötila.


Varrio: Degree Days in the period 1975-2011
Värriön luonnonpuiston sääoloissa kasvukauden päivyri pyörähtää keskimäärin 675 kertaa vuodessa. Jakson alussa (1975) astepäiviä oli 578. Jakson lopussa (2011) niitä oli 772. Keskimäärin Värriön kasvukausi piteni 5,4 astepäivällä vuodessa.

Muistamme Pohjois-Suomen lämpimän kesän 2005. Se jäi Värriössäkin tutkimusaseman historiaan, sillä kasvukausi oli havaitun 34 vuoden jakson pisin, 858 astepäivää. Kylmää kesää 1982 emme sen sijaan muistele. Se oli kasvukaudeltaan Värriön lyhin. Astepäiviä kertyi vain 498 kappaletta.


Värriön kasvukauden piteneminen johtuu osaksi siitä, että koimme poikkeuksellisen pitkiä kasvukausia yhteensä kahdeksan vuoden jakson vuosina 1999–2006. Värriön luonnonpuiston historia tuntee myös kylmempien kasvukausien jaksoja. Jaksolla 1991–1996 kasvukausi oli keskimääräistä lyhyempi seitsemän perättäistä vuotta.

Lämpötilaan, kasvukauden pituuteen ja ilmastoon ylipäänsä kuuluu jaksottelu. Seitsemän lihavan ja seitsemän laihan vuoden sarjat tunnetaan jo Mooseksen ajoilta Egyptistä.


The length of the annual growing season of Varrio has been measured with the method of Degree Days (threshold temperature +5 degrees Celsius) since 1.1.1975. The average length of the growing season is 675 Degree Days. In the beginning of the period it was 578; at the end 772. The length of the Varrio growing season is getting longer on average by 5.4 Degree Days every year. Varrio climate is warming up.

Behind the Arctic Circle there is a remarkable variation in the annual Degree Days. There are also pronounced periods like eight favorable summers 1999-2006 and seven cold summers 1991-1996. Climate knows such periods already from long time ago; during the times of Moses in Egypt there were once seven years of abundant crops followed by seven years of famine.

Labels: ,


Comments: Post a Comment

<< Home

This page is powered by Blogger. Isn't yours?